Soomaa

Esittely

Vuonna 1993 perustettu Soomaan kansallispuisto on Viron toiseksi suurin kansallispuisto. Pärnun ja Viljandin maakunnan rajalla sijaitseva Soomaa tunnetaan suurista, miltei koskemattomista soistaan sekä joistaan ja aluetta pidetäänkin perustellusti yhtenä virolaisen luonnon helmistä. Soomaan alueella on kansallispuiston lisäksi myös kulttuurinähtävyyksiä: Suure-Kõpun kartano, Torin hevossiittola ja Kurgjan maaseutumuseo, joihin kaikkiin on helppo tutustua alueen yritysten tarjoamien monipuolisten ja vuodenaikojen mukaisesti vaihtelevien luontomatkailupalvelujen ansiosta. Omatoimisille matkailijoille Soomaan luonnonpuistosta sekä sen ympäristöstä aina Kurgjasta Viljandiin ja Pärnuun saakka, löytyy yli 50 erilaista, vierailijoille tarkoitettua ja Viron valtion metsänhoitokeskuksen ylläpitämää nuotio- ja majoituspaikkaa, jotka ovat kaikkien käytettävissä. (Lue lisää www.soomaa.ee)

kevadvarakevad rabas

Viisi vuodenaikaa

Soomaan omaperäinen maasto, suot, jokiniityt sekä hiekkadyynit tarjoavat uusia yllätyksiä kaikkina vuodenaikoina. Soomaa tunnetaan kuitenkin parhaiten niin sanotusta viidestä vuodenajastaan, jotka ovat kevät, kesä, syksy, talvi ja tulva-aika. Ennen vanhaan tavattiin sanoa jalkojen osuessa suoraan veteen aamulla sängystä noustaessa: “Katsopas, vieras on saapunut!“ Tulvaveden aikaan alueella pääsee liikkumaan pääasiassa kanootilla, kajakilla tai paikallisella yhdestä puusta veistetyllä veneellä, joka tunnetaan nimellä haabjas. Tulvaveden aikaan alueella pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin muutoin pääsee vain lumisina talvina ja jäätä pitkin. Joet ja jokien varrella sijaitsevien rantaniittyjen sekä suometsien alkuperäinen luonto on säilynyt miltei koskemattomana. Tulva-aikaan joella voikin nähdä sellaisia metsäneläimiä ja lintuja, jotka pysyttelevät yleensä piilossa metsän sydämessä tai joenvarressa kasvavien puiden suojissa.

Välillä korkealle noussut kevätvesi siirtää myös puuliitereitä sekä muita kevyempiä rakennuksia paikoiltaan. Joet ja tulvavesi ovat luoneet Soomaalla useita perinteitä ja ovat auttaneet myös ylläpitämään niitä. Ennen muinoin varhaiskevään tulvavesiin valmistauduttiin jo hyvissä ajoin: leipää leivottiin varastoon, halkopinot köytettiin kiinni aittoihin, viljavakat nostettiin pukkien päälle ja lattiat naulattiin kiinni ristikkäisillä laudoilla, jotta nouseva vesi ei veisi niitä mennessään. Tulvat saattoivat kestää jopa pari viikkoa. Myös rakennukset on Soomaalla rakennettu toisin kuin muualla Virossa: ulko-ovi on joelle päin, sillä sieltä saapuivat vieraat ja sinnepäin lähdettiin myös viimeiselle matkalle. 
 

5aasta-Kanuuga raudna jõe kallastel

Tilaa uutiskirje

Kiitos liittymisestä!

Varaa majoitus