Pärnu kutsuu ottamaan osaa kylpylätoiminnan juhlavuoteen!

Vuonna 1838 Pärnussa avattiin ensimmäinen kylpylaitos ja sitä pidetäänkin Pärnun kuin kylpyläkaupungin alkuna. Senaikaiset kylpylaitokset olivat ihan erilaisia verrattuna nykyaikaisiin, mutta heidän tavoitteensa – tarjota virkistystä sekä sielulle että ruumiille – ovat pysyneet muuttumattomina. Nykyään kaupungissa on kuusi kylpylähotellia, jotka tarjoavat erilaisia terveyttä palauttavia ja rentouttavia hoitoja. Pitkät perinteet, kokemukset ja taidot sillä alalla takaavat parhaan laadun.

Kylpylätoiminnan juhlavuosi sisältää sekä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen kohdistuvia toimintoja että sielua virkistäviä tapahtumia.

Pärnussa toimivat kylpylät ovat tuoneet markkinoille erikoispaketin Pärnun Kylpylä 175. Täkäläisissä ruokapaikoissa tarjotaan kylpylämenuita, joita täydentävät ravitsemussuunnittelijan ohjeet. Kylpylävuoden puitteissa on entistä enemmän esillä Pärnun kaupunginympäristön tarjoamat mahdollisuudet ympärivuotiseen urheilun harrastamiseen, kattaen sekä kuntopolkuja, ranta-aluetta että puistoja.

Kylpylän juhlavuonna järjestetään useita tapahtumia. Yksi merkittävimmistä on 6.-13. huhtikuuta pidettävä hyvinvointiviikko. Hyvinvointiviikon aloittaa jo perinteeksi tullut Pärnun Päivä, jonka keskeisenä teemana on tänä vuonna luonnollisesti kylpylätoiminnan juhlavuosi. Vielä ennen kevättä, helmikuussa avataan kirjastossa kylpylätoiminnastä kertova näyttely. Kesällä voidaan taas nauttia kesämusiikin konserteista Rannan soittolavalla, ottaa osaa Raimond Valgren syntymän 100-vuotisjuhliin ja luonnollisesti Elokuun unettomuus –katufestivaaliin.

Kylpylävuoden symbolina on joinakin aikoina paljon huomiota herättänyt Kylpylänorsu, josta inspiraatiota saanut kylpylätoiminnan juhlavuoden logo on esillä myös Pärnun messupisteessä.

Bibliofiili Olaf Esna on norsusta kirjoittanut seuraavaa: „Lomailijoiden käytössä oli kaksi ja puoli kilometriä hiekkarantaa, joka aurinkoisina kesäpäivinä oli tulvillaan auringonpalvojia. Veteen oli rakennettu kaksi isoa puunorsua, joiden kärsää pitkiin liu´uttiin veteen. Kun lasten oli vuotta aikaisemmin pitänyt aikuisten ilonpitoa katsoa vierestä, rakennettiin vuoden 1959 kesäksi kaksi norsua, toinen lapsille matalampaan veteen ja toinen isommille syvempään.“